Logga in

Bengt Pohjanen

Bengt Pohjanen eli Otun Pänktti oon kolmikielinen kirjailia, filosofiin tohturi, viien lapsen isä ja neljäntoista lastenlapsen farfaari ja murfaari. Pänktti oon kirjottannu hermottoman monta kirjaa, näytelmää, uupperoita, filmiä, lauluja, kääntäny ja vääntäny kieliä. Oon ennen plokanu Kyririssä ja alkaa taasen. Tulkaa fölhjyyn! Minun sähköposti/Min e-post: info@sirillus.se

Rik och fattig/Rikas ja köyhä

Meänmaa  

 

 

En syn

De rika går ut från Coop och ICA med plastkassar,
de fattiga bär sin pölsa i trasiga tygpåsar,
de rika tankar sin Mersa på OKQ8,
de fattiga pumpar luft i trasiga cykeldäck.

Det ska kosta att förstöra jorden,
sade en politiker.
Det är bara de rika som har råd med, säger den fattige
och sjunger en ny sång till en gammal melodi från ett väckelsemöte:
”Kära NN kom att föra bort allt skräp som samlats här,
kom att snart en ände göra på den flygskam som mig tär.”

 

Näky

Rikhaat marsiva Coopista ja ICA:sta plastipussit käessä,
köyhät kantava pölsaa reikäsessä traasuapussissa,
rikhaat tankkaava Mersaa OKQ8:ssa,
köyhät pumppaava ilma reikäsheen pyöränrenkhaasheen.

Se maksaa pilata maapallon,
snao yks politiikkeri.
Vain rikhaila oon siihen varraa, sanno köyhä
ja veisaa vanhaala Siionin laulun nuotila
uuttaa herräytsveisua:
”Rakas NN tule nouthaan roskat täältä kaikki pois,
tule kohta othaan multa lentohävyn joka voivottaa.”

Vetenskapens elände/Tietheen kurjuus

 

Vetenskapen har ställt till med mycket elände.
Nu måste man hitta lösningar på alla  problem
som den skapat, men det verkar vara svårt
att hitta lösningar på annat håll
än i vetenskapen och vetenskapstron.


Tie'e oon aiheuttannu paljon kurjuutta.
Nyt häätyy löytää näihin kurjuukhsiin ratkasuja,
mutta ko niitä ei taho löytyä muualta käsin
ko tietheestä ja tietheen uskonosta.

Älska livet/Rakastaa elämää

Meänmaa  

I dessa dagar känns det trösterikt att
ta del av och få en inblick i den estniske författaren
Jaan Kross’ liv och gärning.
Åtta år skyfflade han kol i kommunisternas Gulag,
övertygad om att livet är starkare än döden.
Att demokratin besegrar kommunismen.
NKVD är borta. Gestapo väck. KGB borta.
Kommunismen påstås vara död,
även om ingen sett liket,
för att citera Kross kollega Lennart Meri.
Det är farligt att leva.
Men han älskade att leva och berätta.
”I socialismen förlorar människan först
lusten att arbeta.
Sedan förlorar hon lusten att leva”, sade han.
Han visste vad han talade om.
Det var inget läger med fyra mål mat
om dagen han varit på.

 

Näinä päivinä oon lohtuulista
tutustuen ottaa ossaa eestläisen kirjailian
Jaan Krossin elämästä ja työstä.
Kaheksan vuotta se loi kolia
komunistien Gulagissa,
varmana siittä, ette elämä voittaa kuoleman.
Ette temokratii voittaa komunismin.
NKVD oon poijessa. Gestapo kans. KGB poijessa.
Sanothaan, ette komunismi oon kuolu,
mutta oonkos kukhaan nähny ruumista,
kyssyy Krossin koleka, Lennart Meri.
Se oon vaaralista ellää.
Mutta Kross rakasti elämää ja tarinaa.
”Sosialismissä ihminen ensin menettää halun tehä töitä.
Sitte se menettää halun ellää”, se sano.
Se tiesi mitä puhu.
Ei se ollu leirissä,
missä oli ruokaa neljä kertaa päivässä.

Friheten/Vaphaus

Meänmaa  

Friheten är en dagligvara,
den kan visst förvaras i frysbox,
så länge det inte blir strömavbrott.

Vaphaus oon kulutustavaraa,
jota kyllä saattaa pakastimessa säilyttää
niin kauon ko sähkö ei mene.

 

Kriminalisera diktandet

Meänmaa Kriminalisera diktandet

Jag bläddrar i gamla nummer av
Bonniers Litterära Magasin.
Lars Gustafsson var redaktör på 60-talet och en bit in på 70-talet.

För 55 år sedan utkom Ing-Marie Erikssons roman Märit.
Hon fälldes för förtal i både rådshusrätt och hovrätt.
Lars Gustafsson skrev att att man "kriminaliserat diktandet".

Våld mot författare och journalister är alltid dubbelmord,
sade Björn Linnell i ett TV – inslag den 23.1.2007.

 

 

Rikolistaa runnouen

Mie kattelen vanhoja Bonniers Litterära Magasin.
Lars Gustafsson oli toimittaja 60-luvula
ko Ing-Marie Erikssonin romaani Märit
tuli ulos, 55 vuotta aikaa.
Hänet tuomithiin raastuvassa ja hovioikeuessa sakhoin
kunnianloukkauksesta.

Lars Gustafsson kirjotti, 
ette oon rikolistettu runnous.

Entinen Penin puhheenjohtaja, Björn Linnell
sano TV:ssä 23.1.2007, ette väkivalta 
kirjailijoita ja surnalistia vasthaan oon tuplamurha.

 

 

 

Groucho Marx

Meänmaa  

Detta citat kan i dag vara 
lika aktuellt om inte mer än 1947:

"Käre Abel,
Jag skulle tro att bifogade artikel
är tillräckligt obildaad för din tidning.
Hälsningar 

Groucho Marx den 7 juni 1947"

 

"Hyvä Abel,

Luulisin liitheenä lähätetyn artikkelin
olevan tarpheeksi sivistymätön sinun avisille.

Terhveisiä

Groucho Marx 7. kesäkuuta 1947"

Redaktionella bloggar

Läsarbloggar